Suomessa on yli 200 kuntaa, joiden asukasluku on alle 10 000 asukasta. Vaikka näiden kuntien määrä on noin kaksi kolmasosaa Suomen kuntien määrästä, asuu niissä vain alle viidennes suomalaisista. Yksi merkittävimmistä pienten kuntien elinvoimaisuuden ylläpitäjistä on kuntien välinen yhteistyö. Harva kunta järjestää itse kaikkia toimintojaan vaan useimmiten laajaa erityisosaamista ja yhteistyökumppanuuksia vaativat prosessit on järjestetty ulkoistamalla toiminnot laajempien hartioiden varaan. Usean kunnan yhdessä perustamat ja omistamat sidosyksiköt ovat toimineet tässä roolissa jo pitkän aikaa. Sidosyksikköjä on muodostunut useille erilaisille toimialoille ja ne saattavat olla kokoluokiltaan vain muutamia kuntia palvelevia tai jopa satojen kuntien yhdessä omistamia laajoja konserneja.
Kaikilla sidosyksiköillä on yksi yhteinen tavoite: toimia omistajilleen läpinäkyvästi ja kustannustehokkaasti sekä taata asiakasomistajille lainsäädännön raamit täyttäen paras mahdollinen palvelu hyödyntäen sidosyksikön ja kaikkien asiakasomistajien osaamista kyseiseltä toimialalta. Sidosyksiköt ovat kokonsa puolesta houkuttelevia kumppaneita eri toimialojen markkinatoimijoille. Niiden järjestämien kilpailutusten kautta eri kokoiset yritykset pääsevät tekemään yhteistyötä julkisen sektorin toimijoiden kanssa ja mikä tärkeintä – sidosyksikkö toimii näissä prosesseissa yhteistyön rakentamisen siltana. Sidosyksiköt voivat yhdessä markkinatoimijoiden kanssa rakentaa erilaisia käyttöönottomalleja ja tuotteistuksia, jotka sopivat usealle julkisen sektorin toimijalle. Julkistaloudellisesti ei ole missään tapauksessa järkevää, että jokainen pieni kunta lähtisi itsenäisesti kilpailuttamaan eri toimialojen palveluita tai järjestelmiä ja rakentamaan käyttöönotolle omaa malliaan. Hankintalain mukainen kilpailuttaminen vaatii aina paitsi hankintaosaamista, myös toimialaan liittyvää laaja-alaista ymmärrystä. Erityisesti pienen kunnan henkilöstömäärään mitoitettuna pienikin kilpailutus voi olla äärimmäisen työllistävä ja muun kehittämisen edistämiseen vaikuttava resurssien kuluttaja.
Sidosyksiköt ovat myös tärkeitä julkisen sektorin toimialan tuntevia osaajakeskittymiä. Eri toimialat ovat viime vuosien aikana muuttuneet merkittävästi. Prosessit ovat sähköistyneet ja automatisoituneet ja osa aiemmista työtehtävistä on muuttanut merkittävästikin muotoaan. Kiristyvät vaatimukset ja koko ajan elävä toimintaympäristö pakottavat organisaatioita kehittämään osaamistaan jatkuvasti. Sidosyksiköillä on äärimmäisen tärkeä rooli pitää asiakasomistajakunnat kiinni tässä kehityksen pyörässä ja turvata toimialakohtaisella erityisosaamisellaan kunnan toiminnan jatkuvuus. Lähes kaikilla sidosyksiköillä on sen toimintaan mitoitettu omistajaohjausryhmä tai -ryhmiä, joissa sidosyksikkö ja sen omistajat käyvät yhdessä läpi toimialalla tapahtuvia muutoksia ja sitä, miten sidosyksikön strategia ja toiminta muutosta tukee.
Hallitusohjelmakirjaus merkittävä uhka erityisesti pienten kuntien toiminnan jatkuvuudelle
Suomen hallitusohjelma muodostaa merkittävän uhkan vuosien aikana rakennetulle kuntien elinvoimaisuutta merkittävästi tukevalle toimintamuodolle. Hallitusohjelmaan kirjattu sidosyksiköiden omistajuutta rajoittava 10 % kirjaus vaikuttaisi toteutuessaan merkittävästi siihen, mitkä kunnat voisivat jatkossa ulkoistaa toimintojaan sidosyksiköille. Erityisen huolestuttava tilanne on pienten kuntien kohdalla, sillä juuri niillä on useimmiten kohtalaisen pieni omistusosuus sidosyksiköissään ja tämän vuoksi juuri ne olisivat vaarassa pudota pois mahdollisesta yhteistyöstä jatkossa. Pienet kunnat eivät ole yksittäisinä toimijoina myöskään houkuttelevia yhteistyökumppaneita eri toimialojen järjestelmä- ja palvelutoimijoille, mikäli samaan aikaan kilpailutusta toteuttavana potentiaalisena yhteistyökumppanina on isompi kunta tai hyvinvointialue.
Hankintalain päivittäminen ja tuominen uudelle vuosikymmenelle on erittäin tärkeää. Markkinavuoropuheluun liittyvää painotusta on tärkeä päivittää ja ketteröittää lain vaatimuksia siten, että pienikin kunta selviää kilpailutuksista niin, että resurssit voidaan keskittää aitoon lisäarvon saamiseen – ei vain hankintatekniseen hiomiseen. Sidosyksiköiden toimintaan ja sen kautta kuntien elinkykyyn näin merkittävästi puuttuminen ei kuitenkaan tällaisessa maailman ajassa ole oikea keino.
Hallitusohjelmaan kirjatulle 10 % omistajuusosuusvaatimukselle ja sen kautta nykyiseen kunta- ja sidosyksikkökenttään aiheutuvalle laaja-alaiselle muutostarpeelle ei ole tehty asianmukaisia vaikutusten arviointeja tai esitetty perusteluja. Muutos tämänhetkisen suunnitelman mukaisesti toteutuessaan tulisi ajamaan julkisen sektorin toiminnan poikkeukselliseen tilaan, jossa eri toimintojen toteuttamisen jatkuvuus vaarantuisi merkittävästi. Poikkeustila ja siitä yli pääseminen tulisi aiheuttamaan myös miljardiluokan kustannukset ja nostamaan jatkossa kuntien palvelujen hintoja toimintojen mahdollisesti markkinayrityksille tai takaisin kuntien omiin toimintoihin siirtyessä. Markkinayritysten toimialakokemuksen kapeuteen perustuen ja mahdollisesti kuntien omina toimintoina tuottaessa resurssien muutostilanteissa on myös syytä varautua jatkossa palvelujen heikkenemiseen sellaisissakin asioissa, jotka nyt koetaan vakioiksi.
Kuntien Hetapalvelut Oy on sitoutunut toimimaan asiakasomistajiensa talous- ja henkilöstöhallinnon kumppanina. Meille on tärkeää olla mukana luomassa kestävämpää tulevaisuutta ja varmistamassa alueellista elinvoimaa.
Miia Laakso
Toimitusjohtaja
Kuntien Hetapalvelut Oy